lauantai 26. tammikuuta 2013

Sekalaisia fiiliksiä

Nyt mulla on tokomasis meneillään :( Agia jaksan harrastaa kyllä, mutta tokon suhteen on ihan mieli matalalla. Myy käyttäytyy suhteellisen hyvin tokotreeneissä eikä hirveästi hepuloi siellä, mutta ei kestä pitkiä treenejä, vaan kyllästyy nopeasti tehtävään. Harjoittelemallahan sitä kestoa saisi lisättyä, mutta ei ole fiilistä ollenkaan :( Koitetaan nyt jaksaa tämä kevät olla tuolla tavoitteellisesti treenavien ryhmässä ja saada motivaatiota. Lisäksi täytyisi ottaa lisää rauhoittumistreenejä. Sain viime tokotreeneissä vinkin opettaa Myylle joku alusta rauhoittumispaikaksi, jotta hänet voisi ohjata tarpeen mukaan sinne rauhoittumaan.

Agilityssä olemme viihtyneet Myyn kanssa kovasti. Viimeksi otettiin esteisiin jo matalat rimat käyttöön. Olemme säännöllisesti tehneet hyppytreeniharjoituksia ja niitä aiotaan jatkossakin tehdä. Viime kerralla otettiin etäisyyden arviointia neljällä esteellä ja se meinasi tuottaa vähän harmaita hiuksia, mutta jatketaan treenejä. Muutamalla viime kerralla olemme harjoitelleet pussia sekä takaaleikkauksia. Pussi sujuu hienosti, takaaleikkauksissa täytyy tarkasti miettiä Myyn palkkaaminen, jotta se ei ehdollistu palkkaajaan tai minuun eikä palkka saisi aina olla odottamassakaan. Lisäksi täytyy taas alkaa palkkaamaan Myytä lähtöön jäämisestä. Myy saattaa joissakin tilanteissa kuumentua niin, ettei se malta istua maahan (eikä kuuntele käskyjäni ollenkaan). Näissä tilanteissa olen laittanut sen väkisin istumaan = väärin. Myy on paineistunut niistä tilanteista hieman. Täytynee siis yrittää saada se namin kanssa istumaan ja muutenkin alkaa antamaan namia enemmän treeneissä. Nyt olen palkannut sen vain lelulla ja unohtanut koko namit.

Roope jatkaa agilityssä tasaisen varmaa suoritustaan. Agilityliiton sivuilta on nyt katsottu agikisoja ja aiommekin startata helmi-maaliskuussa joissakin kisoissa.

Muuten meillä on kovin tasaista kotielämää. Lenkkeillään täällä meidän ihanissa maisemissa (mä niin rakastan asua täällä Kuljussa. Täältä löytyy ihania kävelyreittejä niin pitkään kuin vaan jaksaa kävellä). Myyllä on nyt viime päivinä ollut korvat hukassa eikä luoksetulokäskyä ole huomioitu. Enteileisikö se niitä juoksuja? Myyn sisaruksilla useammalla on jo juoksut alkaneetkin. Lisäksi meillä Roope on alkanut astumaan Myytä.

Lisäyksenä Myyn 9kk mitat ovat tasan samat kuin 8kk mitat eli korkeutta n. 48cm (viimeksi sain 48,5cm, nyt vain 48. Tarvisi mitata agihallilla oikealla korkeusmitalla) ja painoa 13,6kg. Minun pikkutyttö < 3

perjantai 11. tammikuuta 2013

Syttyminen

Keskiviikkona Myyn agilitytreenien jälkeen aloin miettimään koiran syttymistä. Myy on selvästikin syttynyt agilitylle. Se rakastaa lajia kovasti ja tekee mielellään. Palkkautuu jo pelkästään sillä, että pääsee menemään esteitä. Mikään muu laji ei ole vielä saanut samanlaista reaktiota aikaan. Mietiskelin myös, että mikä saa useat koirat syttymään juuri agilityyn? Lampaille Myy ei vielä syttynyt viime syksyn aikana, mutta kokeillaan sitä lajia sitten taas toukokuussa, josko talven aikana olisi jotain tapahtunut. Tokoakin tekee mielellään, mutta se samanlainen polte, kuin agilityssä on, puuttuu. Toisaalta tokoa on paljon helpompi harrastaa, kun koira on rauhallisempi. Agilityssä saakin olla virtaa ja revittelyä. Myy kyllä rakastaa kovasti kaikkea mitä sen kanssa vaan jaksaa touhuta. Se mm. yksi siivouspäivä kulki koko ajan mun perässä ja katsoi mitä mä siivoan. Sängyn alta tyttöjen leluja kaivaessa se tuli viereen ja tarkasti jokaisen lelun, jonka sieltä löysin. Ja kaikki asiat tehdään aina häntä heiluen. Tätä mä rakastan bortsuissa, tuo iloinen hännänheilutus ja tekemisen ilo.

Minulla on kaksi lempivideota bordercolliesta. Näistä videoista välittyy se tekemisen ilo ja hännän heilutus, joita rakastan. Ensimmäinen on Myyn kasvattajan Marjon kuvaama tilanne, jossa pentue saa etsiä ruokaansa nurmikolta (löytyy pentueen blogista: http://amazeme2.blogspot.fi/ En saa linkitettyä suoraa linkkiä) ja toinen on Myyn siskosta Novasta kuvattu jälkivideo (näitä videoita voit käydä katsomassa Novan omasta blogista: http://iitunova.blogspot.fi/).

Ja jos sitten muutama sana harrastuksista. Myyn kanssa on jatkettu agilityssä kontakteja ja hyppyjä. Uutena otettiin viimeksi pussia ja se sujui melko mallikkaasti. Itsellänikin on kovasti intoa tuon koiran kanssa tekemiseen. Tokossa päästiin treenaamaan kisoihin tähtäävään ryhmään ja tänään on ensimmäinen tuntimme. Ensimmäinen ulkomaan näyttely on nyt päätetty ja ajattelimme suunnata sen Ruotsin suuntaan. Emme sieltä voi mitään vastaanottaa, mutta otamme tämän näyttelyn ihan uutena kokemuksena laivamatkoineen päivineen :)
Roopen kanssa menee agitreeneissä aivan mielettömän hienosti. Se on taitava ja osaava poika. Niinpä päätin alkaa katsomaan ihan virallisia kisoja. Nyt kun viimeiset dopingit ovat poistuneet, niin voisimme ottaa muutamia startteja.


 
 

lauantai 5. tammikuuta 2013

Ammuskelua, agilityä ja kaupungilla kiertelyä

Parin viikon aikana olemme ehtineet tehdä vaikka mitä. Olemme treenanneet agilityä kolmena päivänä ja edistyneet siinä jo kovasti! Ollaan Myyn kanssa otettu hyppysuoria erilaisilla tavoilla palkaten. Ollaan alettu ottamaan nyt hyppykaarroksia ja ne ovat edistyneet hienosti. Samoin paikallaan pysyminen lähdössä on hieno! Ja muutenkin Myy on rauhoittunut agilityn saralla kovasti. Edelleen sillä välillä menee lujaa, mutta esim. lähdössä odottaa jo hiljaa lähtölupaa. Hyppyjen lisäksi ollaan otettu vähän putkea ja alettu treenaamaan kontakteja. Kontaktit haluan ehdottomasti varmoiksi ja olenkin alkanut niitä treenaamaan käänteisessä järjestyksessä. Tällä hetkellä treenaillaan kovasti pysyvyyttä erilaisilla häiriötreeneillä.








27.12 kävin kaverillani lenkkeilemässä ja samalla kaverin mies ampui meille muutamia laukauksia. Aluksi otettiin todella hiljainen ampuminen ja lisättiin sitten voimakkuutta. Myy reagoi kyllä laukauksiin ja irrotti lelustaan otteen, mutta jatkoi heti leikkiä, kun houkuttelin sitä mukaan. Ei perääntynyt tai muutenkaan tuntunut olevan peloissaan. Tästä on hyvä jatkaa ammuskelutreenejä :) Uutena vuotenakaan ei reagoinut juurikaan paukkuihin. Alkuun maatessaan nosti kovien paukkujen aikana päätään ja ihmetteli mistä ääni tuli, mutta loppuillasta ei reagoinut enää mitenkään. Ja tasan klo 24 alettiin sitten koko jengillä nukkumaan.



Tänään sitten vihdoin ja viimein päästiin toteuttaan pitkään suunnittelemani juna-Tampere-reissu. Antti vei minut, Myyn ja Emilian Lempäälän rautatieasemalle ja siitä sitten matkattiin Tampereelle. Myy käyttäytyi junassa tosi kauniisti. Istui vieressäni ja ihmetteli matkaa. Pikkasen meinasi loppumatkasta jännittää ja Myy alkoi vähän piipittämään. Sama piipitys jatkui myös  kaupungilla kävellessä. Kuitenkin Myy käveli kokoajan reippaasti eikä perääntynyt, laittanut häntää jalkojen väliin tms... Hämeensillan isot patsaat olivat kovin epäilyttäviä ja ne piti haukkua mennen tullen. Käveltiin ensimmäisenä Koirakahvila Vainuun (www.koirakahvilavainu.fi) kahville, mehulle ja herkuille. Myylle tietysti ostettiin oma iso keksi, jota oli hyvä lattialla mutustaa. Kahvilasta käveltiin sitten nukkekotiostoksille ja Antti tuli meitä sieltä hakemaan autolla kotiin. Täytyy kyllä jatkossakin ottaa noita kaupunkipäiviä ja kulkea siellä mm. bussilla. Siihen nähden, että Myy on elänyt täällä maalla emmekä ole juurikaan vilkkailla paikoilla käynyt, olen erittäin tyytyväinen sen käytökseen! Niin reipas pieni reissulainen!

Myy-murulainen 8 kk