Vauhdikas viikko

Viime viikko olikin loppujen lopuksi toimintaa täynnä.

Tiistaina käytiin ensimmäistä kertaa tottistreeneissä. Keskityttiin näissä treeneissä nostamaan virettä ja harjoiteltiin leikkimistä. Jatkossa minun täytyisi kiinnittää kovasti huomiota sivulle tuloon. Paikka ei ole _jossain_siellä_sivussa. Vaan tarkalleen suorassa, vieressä, lapa jalkani kohdalla. Lisäksi alamme kiinnittämään seuraamisessä huomiota, että Myy katsoo minua, eikä esim. namikättä.

Keskiviikkona pidettiin vapaata.

Torstaina käytiin Huittisen Harrin kontaktiopissa. Olen Myylle kovasti tehnyt A:n kontaktia ja se näkyi. Puomilla hyppeli alastulon ohi ja helposti heitti takapään maahan, mutta A:n kontaktit olivat todella hienot. Täytyy alkaa tekemään nyt enemmän puomin kontakteja. Harrin ohjeistuksena tuli ottaa ns. lyhyet kontaktit eikä suinkaan istuttaa koiraa kontaktilla minuuttikaupalla. Ja nopeasti käski alkaa ottamaan estettä kontaktin perään ja sieltä vasta palkka sitten. Emme siis ole kertaakaan ottaneet kokonaista kontaktiestettä, vaan olemme vahvistaneet alastulon paikkaa. Näissä treeneissä tuli samalla pieni "luonnetesti", kun Harri isona miehenä nosti Myytä puomin alastulolle. Eipä neiti tuosta noteerannut mitään :D

Perjantaina käytiin Myyn kanssa juoksemassa sellainen kuuden kilsan lenkki. Alkumatka mentiin hihnassa, mutta kun päästiin metsätielle päästin Myyn juoksemaan omia aikojaan. Minähän olen ihan hirveän hidas ja huono juoksemaan, mutta Myy jaksoi paahtaa täysillä eteenpäin. Kovasti oli jo hyttysiä ja paarmoja metsässä, joten oli vaan pakko jaksaa juosta, muuten meinattiin syödä elävältä. Juoksu Myyn kanssa on todella ihanaa, kun neidillä on juuri oikea veto päällä, itse saa siitä hieman apua juoksuun :D

Lauantaina vietettiin viikon toista vapaata, kun meidän vanhempi neiti vietti 6-vuotispäiviä. Viikon toinen luonnetesti suoritettiin tänään, kun 6-vuotiaat villikot halusivat silitellä Myytä ja potkia sille palloa. Myy toi lapsille mielellään palloa ja tykkäsi rapsutuksista kovasti.

Sunnuntaina meillä oli ensin aamusta näyttely Hämeenlinnassa. Tuomarina toimi Soile Bister. Pari kertaa tuli mietittyä, että lähdenkö tiukalle tuomarille, joka on tarkka liikkeistä, hännästä ja käytöksestä. Liikkeitä ja hänäänkantoa olemmekin harjoitelleet ahkerasti lähes joka ilta (vaikka en olekaan niitä kommentoinut näköjään tuonne eri päiville...) ja ajattelinkin ottaa tämän reissun ihan harjoittelun kannalta. Näyttelyyn oli ilmoitettu 7 urosta ja 26 narttua. Junioriluokassa esiintyi 5 narttua, ja kaikki olivat paikalla. Myy oli kehässä ensimmäisenä ja juoksu kulkikin suhteellisen kauniisti. Itsellä on ongelmana, että juoksen helposti liian nopeasti. Tämä saa Myyn laukalle ja jopa peitsaamaan. Juoksun jälkeen olimme heti ensimmäisenä arvosteltavana ja sainkin kuulla, että Myyn liikkeet ovat juuri sellaiset, kuin tällä rodulla kuuluukin! JES! Tämä lämmitti niin mieltä! Ehkä harjoittelu on tuottanut jo tuloksia! Lopulta saimmekin Bisteriltä Erin ja sijoitumme luokassa ensimmäiseksi (muut saivat H:ta ja EH:ta). Tässä vielä arvostelu, joka lämmittää mieltä pitkään: kaunislinjainen, riittävä luustoinen vielä melko kevytpäinen feminiininen narttu. Hyvät kulmaukset, erityisesti takana. Oikea-asentoinen häntä ajoittain. Liikkuu juuri niin kuin tämän rodun kuuluukin. Erinomainen luonne.

Sunnuntai-iltana kävimme vielä hakumetsällä, jossa Myylle otettiin 2x2 ukkoa. Teimme ensimmäistä kertaa niin, että Myyn huomattua maalimiehen, lähetin sen n. 5 metrin päästä ukosta. Hienosti neiti ryntäsi suoraan maalimiehelle. Myyn reaktiot ovat metsässä todella helppolukuiset ja siitä näkeekin nopeasti, kun se on haistanut ukon. Treeneissä näki, kuinka hajut "valuivat" alueella alaspäin maastossa ja Myy helposti lähtee näitä seuraamaan.